Joensuun taidemuseon kokoelmissa on suomalaista taidetta 1850-luvulta alkaen sodanjälkeiseen modernismiin saakka.
 

Arla Cederbergin kokoelma

Arla Cederberg (1886–1961) lahjoitti taidekokoelmansa Joensuun kaupungille testamentissaan vuonna 1962. Hän oli varakkaan joensuulaisen liikemiesperheen tytär, jota taide kiinnosti jo nuorena. Varakas kotitausta ja mittava perintö mahdollistivat taidekokoelman keräämisen 1920-luvun lopulta alkaen. Helsingissä asunut Cederberg osti teoksia taide- ja antiikkiliikkeistä, näyttelyistä ja yksityishenkilöiltä.

Kokoelmaan kuuluu pääasiassa suomalaista taidetta vuosilta 1850–1890. Cederberg keräsi jo kuuluisaksi tulleiden taiteilijoiden teoksia, ja mukana onkin useiden aikakauden tunnetuimpien suomalaistaiteilijoiden töitä. Vaikka kokoelma jäi katkelmalliseksi, se on tyylikäs otos ajan suomalaisesta taiteesta.

Yksi Cederbergin omista suosikeista oli Albert Edelfeltin Virginie (1883, kuvassa), joka oli aina esillä kunniapaikalla hänen kodissaan. Virginie on ollut vuodesta toiseen myös yksi taidemuseon kävijöiden kestosuosikeista. Muita kokoelman taiteilijoita ovat mm. Werner Holmberg, Ferdinand von Wright, Elin Danielson-Gambogi, Gunnar Berndtson ja Pekka Halonen.

Cederbergin kokoelman teoksia on esillä toisen kerroksen Arla-huoneessa. Huoneen ripustusta on täydennetty myös muiden kokoelmien teoksilla.

Onni Okkosen kokoelma

Taidehistorijoitsija Onni Okkonen keräsi laajoihin kokoelmiinsa myös suomalaista taidetta, jota on esillä toisen kerroksen Iris-huoneessa. Huone jatkaa Cederbergin kokoelman teemaa ajallisesti 1890-luvulta 1940-luvulle. Nähtävillä on suomalaisessa kuvataiteessa 1900-luvun alkupuolella tapahtunut murros.

Okkosen kokoelmissa on mm. Helene Schjerfbeckin (kuvassa teos Elämänpuun tyttö, 1907), Alvar Cawénin, Tyko Sallisen ja Ellen Thesleffin maalauksia sekä Wäinö Aaltosen veistoksia. Ne ovat esillä Turtiaisen kokoelmasta poimittujen saman aikakauden teosten rinnalla.

Okkosen kokoelmiin kuuluu myös Iris-keramiikkaa, jota valmistettiin Porvoossa vuosina 1897–1902. Aikakauden jugend-hengen mukaisesti myös Iris-tehtaan oli määrä tuottaa laadukkaita tuotteita kohtuulliseen hintaan sovittaen yhteen perinteistä käsityötaitoa ja teollista tuotantoa. Ajatus ei kuitenkaan kantanut pitkälle, ja tehdas toimi lopulta vain viisi vuotta. Tehtaan keraamikkona toimi Alfred William Finch (1854–1930).

Olavi Turtiaisen kokoelma

Joensuulainen apteekkari ja taidekerääjä Olavi Turtiainen (1906–1961) lahjoitti testamentissaan taidekokoelmansa Joensuun kaupungille vuonna 1961.

Testamentti velvoitti kaupungin järjestämään kokoelmalle museotilat, mikä oli alkusysäys Joensuun taidemuseon perustamiselle. Kokoelma avattiin yleisölle 1963 entisen tyttölyseon tiloissa Rantakadulla. Vuosien ajan museosta jopa puhuttiinkin ”Turtiaisen taidemuseona”.

Turtiainen keräsi pääasiassa oman aikansa uutta taidetta. Kokoelman selkärankana on 1950-luvun nuori suomalainen taide, erityisesti Viiva ja väri -ryhmittymän taiteilijoiden, kuten Tapani Raittilan, Helge Dahlmanin, Tuomas von Boehmin, Anitra Lucanderin ja Per Steniuksen teokset.

Vanhemmasta taiteesta mukaan on poimittu muutamia täysosumia, kuten Magnus Enckellin Narkissos (1896/7) ja Bakkantti (1897, kuvassa) sekä Ellen Thesleffin Omakuva (1908). Suomalaisen ja italialaisen veistotaiteen helmet elävöittävät kokoelmaa.

Turtiaisen lahjoitukseen kuului myös rahasto, jonka turvin kokoelmaa on täydennetty vuosien mittaan. Kokoelman asiantuntijana toimi yli kolme vuosikymmentä Tapani Raittila, jonka aikana kokoelma kasvoi niin paljon, että uudishankintoja oli lopulta enemmän kuin alkuperäisiä teoksia.

Turtiaisen kokoelman teoksia on esillä toisen kerroksen Resetti-huoneessa. Joitakin teoksia on sijoitettu täydentämään museon muita kokoelmanäyttelyitä.

Forselles-kokoelma

Joensuun taidemuseo sai vuonna 2007 lahjoituksena huomattavan kokoelman modernia suomalaista taidetta. Lahjoittajana oli helsinkiläinen taidekeräilijä Carl-Johan af Forselles (1923–2010), joka tunnettiin taidepiireissä etenkin modernin taiteen tukijana.

Forselles ystävystyi 1940-luvulta lähtien monien taiteilijoiden kanssa ja ryhtyi vähitellen hankkimaan omistukseensa heidän teoksiaan. Kokoelma kasvoi hiljalleen suureksi, yli 470 teosta käsittäväksi kokonaisuudeksi. Kokoelma sisältää teoksia 1940-luvulta aina 1980-luvulle.

Vaikka Forsellesia pidettiin konkretismin asiantuntijana, hänestä ei kasvanut ahdasmielistä abstraktikkoa, vaan päinvastoin laajakatseinen erilaisten taidesuuntausten tarkkailija. Tämän huomaa myös hänen taidekokoelmastaan. Kokoelman teosten erityispiirteitä ovat raikkaat värit ja selkeät muodot.

Forselles-kokoelman teoksia on esillä Resetti-huoneessa Turtiaisen kokoelman ohella. Forsellesin kokoelmasta esiin nousevat mm. Rafael Wardi ja Erik Granfelt.