Museon historiaa

Joensuun taidemuseo on jo vuosikymmenten ajan ollut tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Näyttävä museorakennus on myös yksi kaupungin maamerkeistä.

Taidemuseon perustaminen

Joensuun taidemuseon tarina alkaa vuodesta 1961, kun joensuulainen apteekkari ja taidekeräilijä Olavi Turtiainen testamenttasi taidekokoelmansa Joensuun kaupungille. Testamentti velvoitti kaupungin järjestämään taideteoksille myös museotilat henkilökuntineen, ja päätös taidemuseon perustamisesta tehtiin 1962.

Taidemuseon kokoelmanäyttely avattiin ensi kertaa yleisölle alkuvuodesta 1963 Rantakadulla sijaitsevan entisen tyttölyseon, nykyisen konservatorion tiloissa. Siellä museo toimi ensimmäiset parikymmentä vuotta. Turtiaisen kokoelman lisäksi museon perustan muodostivat kaksi muuta 60-luvulla saatua lahjoitusta: Arla Cederbergin suomalaisen taiteen kokoelma sekä Onni Okkosen kansainväliset kokoelmat.

Lyseorakennus

Nykyinen Kirkkokadulla sijaitseva museorakennus on peräisin vuodelta 1894, ja siinä toimi vuoteen 1974 saakka Joensuun klassillinen lyseo. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelemaa rakennusta kuvailtiin sen valmistuttua Karjalatar-lehdessä "renessanssin ja goottilaisen tyylin väliasteeksi". Nykyään goottilaisesta tyylistä ei enää puhuta, vaan rakennusta pidetään tyypillisenä 1890-luvun uusrenessanssityylisen kouluarkkitehtuurin edustajana.

Lyseota vaivasi kasvavien oppilasmäärien vuoksi jo varhain tilanpuute, jota paikkaamaan rakennettiin vuonna 1909 erillinen voimistelusalirakennus. Tässä Jac Ahrenbergin suunnittelemassa puutalossa toimii nykyään Taidekeskus Ahjo. Vuonna 1923 lyseon käyttöön saatiin kolmas kerros muuttamalla alun perin kaksikerroksisen koulurakennuksen katon muotoa.

Jo 1960-luvulla havaittiin, ettei lyseorakennus enää vastannut ajan vaatimuksia kouluna. Se kuitenkin pysyi koulukäytössä vuoteen 1977. Tällöin se oli jo niin pahasti ränsistynyt, että ainoat vaihtoehdot olivat rakennuksen purkaminen tai täydellinen korjaus. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon päädyttiin rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Lyseosta museoksi

Myös entisen tyttölyseon rakennus Rantakadulla osoittautui varsin pian riittämättömäksi taidemuseon tarpeisiin. Kun Joensuun taidemuseo nimitettiin 1970-luvulla aluetaidemuseoksi, saatiin lisäsyy aloittaa Kirkkokadulla sijaitsevan lyseon muuttaminen museokäyttöön sopivaksi. Remontti aloitettiin 70-luvun lopulla, ja taidemuseo kokoelmineen muutti nykyiseen kotiinsa vuonna 1981.

Taidemuseo sai uusissa tiloissa esille kaikki kolme peruskokoelmaansa toiseen ja kolmanteen kerrokseen sekä komeat vaihtuvien näyttelyiden tilat ensimmäiseen kerrokseen. Museo avattiin yleisölle uudelleen 29.11.1981.

Vuonna 2012 taidemuseo täytti 50 vuotta ja sai erisnimen Onni. Nimi tulee akateemikko Onni Okkoselta, jonka laajat taidekokoelmat museo omistaa. Okkosen antiikin, Kiinan ja eurooppalaisen kirkkotaiteen kokoelmat ovat merkittävä osa museon pysyvää näyttelytarjontaa.

Kasvavat kokoelmat

Joensuun taidemuseon kokoelmat ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet ja monipuolistuneet. Olavi Turtiainen edellytti testamentissaan kokoelmansa jatkuvaa täydentämistä nimikkorahaston turvin. Merkittäviä uudempia museon saamia lahjoituksia ovat olleet mm. vuonna 2000 saatu Hilkka ja Juhani Berghemin ikonikokoelma sekä vuonna 2007 lahjoitettu Carl-Johan af Forsellesin modernin taiteen kokoelma. Okkosen kiinalaisen taiteen kokoelmaa täydensi Kotovuoren perheeltä vuonna 2011 saatu lahjoitus.
 

AUKIOLOAJAT

ti 11–16
ke 11–20
to–su 11–16
ma suljettu

LIPUT

Pääsylippu 5 €
Eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 3 €
Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Lisätiedot ja poikkeukset

YHTEYSTIEDOT

taidemuseo@joensuu.fi
013 337 5388

Henkilöstön yhteystiedot

Sivu arviointi ja palaute